 |
| Kuva:Ametistikaivos Pyhä-Luosto |
Reilu vuosi sitten siskoni suuttui minulle, kun en jaksanut oman elämäntilanteeni vuoksi pitää niin tiiviisti häneen yhteyttä. Lisäksi en hyväksynyt siskoni miehen käytöstä siskoani ja minun perhettä kohtaan. Välimme pikkuhiljaa viilenivät, mutta juteltiin, jos jossain toisiimme törmäsimme. Tosin minä olin aina se aloitteentekijä.
Nyt hautajaisissa olimme vuorokauden samoissa tiloissa. Ikäväkseni sain kokea monta hetkeä, jossa siskoni selvästi osoitti minulle, etten ole tervetullutta seuraa. Esimerkiksi saapuessani ensimmäistä kertaa paikalle, toiset paikallaolijat olivat kahvipöydässä. Iloisesti toivottelin hyvää iltaa kaikille, siskoni ei katsonut edes minuun päin, vaan jatkoi kahvittelua niinkuin minua ei olisikaan. Tälläaisia tilanteita oli useita. Täytyy myöntää, että ne koski ja koskee edelleen kipeästi sisimpään.
Nyt olen viikonlopun murehtinut asiaa ja yrittänyt päästä asian yläpuolelle. Arvata saattaa, että syömiset ovat menneet penkin alle ja fiilis harjoitteluun on ollut nollassa. Mieheni tuella olen kuitenkin päättänyt selviytyä tästäkin koettelemuksesta voittajana. Hyväksyn tosiasian, että ystävyytemme siskoni kanssa on katkolla ja jatkan omia polkuja.
Oman elämän inventaario- hyvinvointihaaste tulee todellakin tarpeeseen. Haaste alkaa huomenna ja toivon, että saan viikkojen aikana käydä myös tätäkin ystävyys asiaa läpi haasteen muodossa.
Tänään juhlitaan kaikesta huolimatta ISÄNPÄIVÄÄ! Meidän perheessä on jo traditiona aloittaa juhlapäivä pekoni/kananmuna/paahtoleipä aamupalalla. Tänäkin aamuna sen olemme jo nauttineet. Kukaan meistä ei ole täytekakkuihmisiä, joten iltapäivällä juodaan vielä kahvit kera jäätelökakun.
Oikein ihanaa ISÄNPÄIVÄÄ kaikille, nautitaan toisistamme ja yhdessäolosta <3
-Lapinnoita-
Olen todella pahoillani sekä edesmenneen mummosi että viilenneen sisarussuhteen johdosta. Mietin pitkään, mitä tähän päivitykseen voisi vastata, mutta sitten tein sellaisen päänsisäisen inventaarion omista vaikeista sukulaissuhteista (niitä on useita) ja totesin, että niistä tekee kaikkein vaikeita nimenomaan se vahva tunneside, eivät niinkään itse asiat riitojen taustoilla. Ne riitojen syyt ovat useimmiten helppoja selvittää ja sopia, mutta asiat menevät monimutkaisiksi sen tunnemyrskyn vuoksi. Pitäisi voida astua tilanteen ulkopuolelle ja kysyä, mitä tekisin jos voisin hetkeksi jäädyttää kaikki tunteet. Tahtoisinko pitää siskon läheisenä ja mitä voin tehdä, jotta saan suhteen korjattua. Päätit mitä hyvänsä, voin vain toivoa parasta ja lähettää virtuaalista empatiaa ja voimia vaikeasta tilanteesta selviytymiseen.
VastaaPoistaKiitos WW, osasit pukea sanoiksi juuri sen mitä itse olen päässäni pyörittänyt, mutten ole sitä osannuut vielä järkeistää. Nimenomaan se tunneside tekee minut surulliseksi. Riita on todellakin vähäpätöinen, ja minä omalla käytökselläni ehkä olen yrittänyt siskolleni viestiä, että olen valmis sopimaan erimielisyydet mutta ikäväkyllä siskoni ei ole päässyt vielä asian yli. Jotenkin kuitenkin sisimmässäni toivon, että siskonikin antaisi joskus anteeksi, sillä varmaan otsikoinkin kirjoituksen Ystävyys katkolla, ehkä kuitenkin haluan tämän olevan väliaikaista eikä lopullista :(
VastaaPoista